Minna Canth kertoi minulle Berliinissä tarinan suoraan bittiavaruudesta

Huhut painetun kirjan kuolemasta ovat ennenaikaisia. Jo vuosia on kerrottu, että sähköiset kirjat tulevat syrjäyttämään painetut kirjat. Yhä edelleen kuitenkin painettu kirja on suosituin tavallisten lukijoiden keskuudessa.

Vähitellen olemme saaneet yleisiin kirjastoihinkin uusia e-kirjoja ja niiden suosio kasvaa koko ajan. Kokeakoulukirjastoissa ollaan jo siirrytty laajasti sähköisiin aineistoihin ja siellä lainausluvut ovat todella suuria.

Heinäkuussa koko kansalla on kuitenkin mahdollisuus tutustua e-kirjoihin eli sähköisiin kirjoihin Koko kansa lukee -kampanjan avulla. Kuka tahansa voi lukea e-kirjoja ilmaiseksi lataamalla niitä omalle tietokoneelle, tabletille tai älykännykälle.

Kirjan lainaamiseen tarvitaan vain paikallisen, oman kirjaston kirjastokortti, verkkoyhteys ja lukemiseen soveltuva laite. Kirjat ovat lainattavissa koko kampanjan ajan 4.-24.7.2016.

Meidän kirjastossamme kirjat voi lainata  Lapin kirjastosta. Käykäähän lainaamassa omanne joko kolmesta kamnpanjakirjasta tai muusta valikoimasta!

Vietin jokunen vuosi sitten lapseni kanssa netti-retriittiä Berliinissä. Päivät käyttäydyimme kunnon turistien tavoin tutustuen museoihin, nähtävyyksiin ja kasvitieteelliseen puutarhaan. Illoiksi vetäydyimme kuitenkin hostellimme huoneeseen, jossa wifi mahdollisti internetin viimeisen sivun etsinnän täyden hiljaisuuden vallitessa.

Olin ladannut Gutenberg-projektin sivuilta tabletilleni ilmaisen Minna Canthin kirjan, ja niin tuli minullakin luettua elämäni ensimmäinen e-kirja. Kokemus oli miellyttävä ja kätevä. Jatkossakin saatan ottaa pinon kirjoja tällä tavalla mukaani matkoille.

Kesän Kohinaa talvea odotellessa

Kemin kaupunginhallitus päätti 6.6.2016, että Kemin kaupunginkirjasto vaihtaa kirjastojärjestelmänsä avoimen lähdekoodin Koha-järjestelmään. Samalla Kemi siirtyy käyttämään Lapin muiden kirjastojen kanssa yhteistä kirjastojärjestelmää eli Lapin kirjastoa. Asiakkaamme voivat järjestelmävaihdon jälkeen käyttää kaikkia Lapin yleisiä kirjastoja yhdellä kortilla ja yhdeltä kotisivulta vaikka kotoa käsin.

Kirjastojärjestelmän avulla hoidamme kirjastossa kaiken aineistoihimme eli kirjoihin, musiikkiin, elokuviin, lehtiin yms. liittyvän tallennus-, lainaus- ja palautustyön. Lisäksi kirjastojärjestelmässä oleellisena osana on henkilörekisteri, jossa säilytämme asiakkaidemme osoitetietoja.

Avoimen lähdekoodin kirjastojärjestelmä kehitettiin aikoinaan Uudessa-Seelannissa ja sieltä se on levinnyt eri puolille maailmaa. Avoimen lähdekoodin ohjelmistoja ei omista kukaan, vaan sellaisen voi kuka tahansa ladata internetistä omalle koneelleen ja käyttää hyväkseen. Ohjelmia myös kehitetään maailmanlaajuisen kehittäjäyhteisön taholta, eli ohjelmien ominaisuuksia parannetaan yhteistyössä.

Suomessa Opetus- ja kulttuuriministeriö on tukenut avoimen lähdekoodin kirjastojärjestelmän käyttöönottoa avustuksilla. Niiden avulla Joensuun seutukirjastossa käännettiin Koha-järjestelmä suomeksi ja samalla se lokalisoitiin eli muokattiin Suomen kirjastoille sopivaksi. Samaisilla avustuksilla kehitettiin Koha-Suomi Oy, jonka tarkoituksena on ylläpitää ja kehittää Koha-kirjastojärjestelmää. Kemin kaupunki päätti myös ostaa Koha-Suomen osakkeita ja varmistaa osaltaan uuden kirjastojärjestelmämme kehittämisen ja ylläpidon.

Uuden kirjastojärjestelmän käyttöönottoaikataulu tarkentuu kesän aikana, mutta jo nyt tiedämme että Lapin kaikkien yleisten kirjastojen kokoelmat tulevat olemaan kemiläistenkin käytössä jo vuoden 2017 alkupuolella. Samalla kulut kirjastojärjestelmän ylläpidosta tulevat pienenemään huomattavasti eli säästämme kaupunkilaisten rahoja.

Koha on saanut nimensä Uuden-Seelannin alkuperäiskansan maorien kielestä, jossa koha tarkoittaa lahjan antamista tultaessa kylään tai sitoutumista johonkin yhteiseen toimintaan. Me emme saa koko kirjastojärjestelmää lahjaksi, vaan sen eteen on tehtävä myös paljon valmistelutyötä yhteistoiminnassa muiden Lapin kirjastojen kanssa. Nimensä veroinen on siis tämä Koha.

Hyvää voi tehdä niin monella tavalla

Kemi on mukana tämän vuoden Nenäpäivä-keräyksessä laajalla rintamalla. Plan Suomen Kemin toimintaryhmä on kutsunut mukaan suuren joukon kemiläisiä vapaaehtoisia erilaisiin tempauksiin, joissa kerätään rahaa kehitysmaiden lapsille ja nuorille. Tähän mennessä on jo melottu, hiihdetty sulalla maalla, syöty pullia, kudottu sukkia, retkeilty, piirretty, tanssittu ja taiteiltu varojen keruun muodossa. Tarkemmin tapahtumista saa tietoa mm. facebook-sivuiltamme.

Kirjastossa varsinainen keräys toteutetaan lähes kuukauden kestävällä kirjanmyyntitapahtumalla. Asiakkaat voivat tuoda myytäväksi kassillisen kirjoja, jotka sitten myydään vähintään euron hintaan (enemmänkin saa maksaa). Kaikki tulot menevät lyhentämättöminä Nenäpäivä-keräykseen.

Kirjamyynti alkaa 13.10. ja päättyy 7.11.2014 eli Nenäpäivänä. Myymättömät kirjat on noudettava 15.11.2014 mennessä pois. Noutamattomat ja myymättömät kirjat viedään kierrätykseen.Oppikirjoja ja tietokirjasarjoja emme ota myyntiin. Kirjojen on oltava myös siistejä ja hyväkuntoisia. Kirjoja otamme myyntiin 9.10.2014 alkaen.

Kemin nenäpäiväkeräyksen päätapahtumaa vietetään kulttuurikeskuksessa perjantaina 24.10.2014. Kirjasto on silloin poikkeuksellisesti auki klo 19 asti, joten töiden jälkeenkin tänne ehtii vielä osallistumaan ja esiintymään. Ohjelmassa on ainakin musiikkia ja lapsille monenlaista puuhaa päivän mittaan. Esiintymään pääsee myös sopimalla asiasta esim. minun kanssani. Lehtilukusalin stage on vapaa pienimuotoisille esityksille.

Hyvää voi siis tehdä sekä lahjoittamalla myytävää että ostamalla kirjoja. Tervetuloa tekemään löytöjä ja viihtymään hyvän mielen tapahtumissa.

Miten kirjastoauton palvelut voitaisiin korvata?

Kirjastoautomme Merilokki on otettu käyttöön viime vuosisadalla eli vuonna 1987. Samana vuonna syntyneet lapset ovat jo valmistuneet ammateihinsa, perustaneet ehkä perheet ja saaneet jalkansa oman pöydän alle. Merilokki on ollut kaupungille ja kaupunkilaisille edullinen sijoitus, joka on jakanut iloa ja tietoa liki kolmenkymmenen vuoden ajan. Voisikin sanoa että kirjastoautomme on ollut korvaamaton osa kirjastopalveluja kaikki nämä vuodet.

Miten siis korvata korvaamaton palvelu? Todellisuus on karu, koska uutta autoa kaupunkiin ei hankita näillä näkymillä. Kirjastoautopalvelun ostaminen naapurikunnilta on teknisesti mahdotonta, koska näiden resurssit eivät riitä palvelun myymiseen ja erilliset kirjastojärjestelmät estävät yhteiskäytön.

Valtuusto edellytti tämän vuoden talousarviota hyväksyessään, että korvaavista palveluista tehdään selvitys syyskuun 2014 loppuun mennessä. Olen nyt kokoamassa ehdotusta palveluiksi ja laskemassa kustannuksia uusien palveluiden kehittämiseksi. Samalla on hyvä tutkailla, mitä muualla Suomessa tehdään tällä rintamalla.

Kirjastoautomme suurimmat asiakasryhmät ovat olleet lapset ja nuoret koulujen ja päiväkotien kautta. Jatkossa meidän on ainakin lisättävä valmiiden kirjapakettien toimittamista kouluihin ja päiväkoteihin. Lisäksi olisi tiivistettävä yhteistyötä ja lisättävä esim. kirjastonkäytön opetusta ja kirjavinkkauksia, jos vain resurssit riittäisivät tähän työhön.

Kirjastolaki edellyttää, että kaikkia kuntalaisia tulee palvellla tasavertaisesti eli kaikille kunnan asukkaille tulee tarjota kirjastopalvelua. Kirjaston kotipalvelu on ratkaisu palvelujen järjestämiseen sellaisille asiakkaille, jotka sairauden, vamman tai korkean iän vuoksi eivät voi itse asioida kirjastossa. Syy voi olla pysyvä tai tilapäinen.

Kotipalvelua järjestetään kunnissa hyvin monin eri tavoin. Helpoin tapa on saada joku asiakkaan läheinen toimimaan kirjojen kuljettajana, kuten esim. Torniossa tapahtuu kirjakassi-palvelussa. Enemmän resursseja vaatii sitten kirjaston henkilökunnan käyttäminen kotipalvelussa kuljettajina. Näin tehdään jo monissa kirjastoissa.

Kotipalvelussa asiakas voi itse tilata mieleisensä kirjat kirjastosta tai henkilökunta voi ne valita hänelle ennalta sovittujen periaatteiden mukaisesti. Usein tarvitaan myös kirjallinen suostumus lainahistorian tallentamiseen. Näin vältytään samojen kirjojen lainaamiselta useaan kertaan. Normaalisti kirjastot eivät saa säilyttää henkilön lainahistoriaa.

Tulivatpa uudet palvelumuodot olemaan millaisia tahansa, ne eivät voi täysin korvata kirjastoautopalvelua, jossa moni lapsi on saanut ensimmäisen kosketuksensa oikeaan kirjastoon. Pyrimme kuitenkin parhaamme mukaan monipuolistamaan muuta saavuttavaa kirjastotyötä korvataksemme korvaamattoman.

Antoisaa kesää kaikille!

Ilman muutosta emme olisi selvinneet

Kemin kirjastossa tehtiin palvelukonseptimuutos keväällä 2013. Palvelupaikkoja vähennettiin ja työnkuvia selkeytettiin. Muutoksen valmistuttua olemme toimineet vajaalla miehityksellä, kun useita työntekijöitä on puuttunut henkilökunnasta  ja sijaisia ei ole ollut mahdollisuutta palkata tilalle. Jos muutosta ei olisi tehty, olisimme joutuneet supistamaan aukioloaikoja rajusti. Nyt selvisimme nilkuttaen kesästä oman henkilökuntamme venymisen ja loistavien ammattiharjoittelijoiden turvin. Harjoittelijat voitiin laittaa asiakaspalveluun saamaan aitoja palvelukokemuksia. Toivottavasti hyöty oli molemminpuolinen.

Kymmenen vuotta sitten internet ei ollut lyönyt itseään vielä läpi koko kansan tiedonlähteenä. Kulttuurikeskuksessamme sijaitsi oppilaitoksia, joiden opiskelijat käyttivät laajasti kirjastomme palveluja ja hengailivat tiloissamme. Ammattikorkeakoulujen kirjastoja vasta rakennettiin oppimiskeskuksiksi. Kemin kirjastossa kävi asiakkaita kymmenen vuotta sitten  puolet enemmän kuin viime vuonna ja lainauskin oli lähes kaksinkertaista. Henkilökuntaa oli kaiken kaikkiaan palkattuna  kymmenen henkeä enemmän kuin nykyisin. Olemme siis kymmenessä vuodessa sopeuttaneet toimintamme laskeviin lainauslukuihin myös tilojen ja henkilökunnan osalta.

Tänä syksynä puhumme julkisten palvelujen supistamisesta ja arvomme ovatko esim. kirjastopalvelut tarpeellisia kunnan järjestämiä palveluja. Kun kirjastoja verrataan sairaanhoitoon tai lastensuojeluun on tilanne aika selvä. Kansa vastaa empimättä, että nämä selkeästi ihmisen hyvinvointiin vaikuttavat asiat ovat tärkeämpiä kuin kirjastopalvelu. Tällaista vastakkainasettelua en haluaisi keskusteluun, mutta siihen eittämättä joudutaan monenkin asian kohdalla.

Nyt onkin aika kirjastoissa herätä tekemään entistä pontevammin näkyväksi sitä työtä, jota meillä on tehty jo reilusti yli sata vuotta ja joka on ollut perusta yleiselle sivistykselle ja osaamiselle Suomessa. Olemme yhä tärkeitä ja meidän on todistettava se näissä keskusteluissa. Vieraillessamme aikoinaan Turussa, Turun kirjastotoimenjohtaja Inkeri Näätsaari totesi, että kaikkien kirjaston työntekijöiden tehtävä on markkinoida palvelujamme. Se on jokapäiväistä työtä eikä sitä voida erikseen vastuuttaa yhdelle henkilölle.

Musiikkiaineisto uudella paikallaan kirjastosalissa.

Tällä viikolla toteutimme uusimman muutoksemme kirjastossa, kun vaihdoimme musiikin ja lehtisalin aineistot keskenään eri piakkoihin. Työ on vielä hieman kesken, mutta nyt lehtisalissa on valoisaa ja avaraa ja tilaisuuksien järjestäminen on entistä helpompaa. Musiikkiaineiston etsimiseen on apu myös entistä lähempänä. Henkilökuntapulan vuoksi musiikkisaliin ei voitu sijoittaa ketään henkilöä asiakaspalveluun kokoaikaisesti.

Soitinyhtye Akustiset esiintyi lehtisalissa.

Nyt en lupaa suurempia muutoksia lähiaikoina kirjastoomme. Keskitymme kirjastonhoitotöihin, järjestämme erilaisia tilaisuuksia, palvelemme päivittäin asiakkaitamme ja seuraavaksi pyrimme saamaan opasteet vihdoinkin valmiiksi.

Tervetuloa kirjastoon!

Kirjasto, kuolleiden puupalasten reservaatti

Tutkimusjohtaja Jyrki Kasvi Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskuksesta lausui otsikon sanat   kirjastopäivillä Mikkelissä. Kirjastot ovat hänen mielestään menneen maailman edustajia säilyttäessään kuolleille puupalasille painettuja tekstejä. Myös tietokirjailija Katleena Kortesuo piti kirjastoja epäekologisina laitoksina, koska sähköisillä kirjoilla voidaan koska tahansa korvata painetut teokset. Niiden säilyttäminen on turhaa.

Kaikkia maailman teoksia ei kuitenkaan ole vielä digitoitu sähköisiksi. Kirjastoilla on yhä tärkeä tehtävänsä. Suomessa toteutetttiin melkein 95 miljoonaa ekotekoa vuonna 2012, kun teoksia ei ostettu vaan ne lainattiin ja palautettiin takaisin kirjastoihin.

Onneksi luennoitsijana oli myös kasvatustieteen tohtori Anu Haapala, joka vannoi tarinoiden nimeen. Ihminen houkutellaan ja vietellään lukemaan tarinoiden avulla. Iltasatujen lukeminen on edelleen tärkeintä luksusta, mitä vanhemmat voivat lapsilleen antaa. Läheisyys sekä tekstin luomat mielikuvat kehittävät luovuutta, jota tarvitaan kaikessa oppimisessa.

 

 

 

Ovatko kirjastot siis epäekologisia kirjojen reservaatteja? Ihan siinä pisteessä emme vielä ole. Vaarana on kuitenkin liukuminen sähköisen median jakelukanavien ulkopuolelle. Nyt Suomessa mietitään kuumeisesti järkeviä malleja sähköisen kirjallisuuden ja lehtien laajamittaiseen levitykseen myös kirjastojen kautta. Mallin pitäisi olla sekä kirjailijoita, kustantajia että kuluttajia hyödyttävä. Lisäksi tekniikan tulisi olla nykyistä kehittyneempää.

Millainen on sitten tulevaisuuden kirjasto? Kirjasto voi olla marketin seinälle liimattu tapetti uutuuskirjoista, joita lainataan suoraan älypuhelimeen mm. VR:n lipuista tutun QR-koodien avulla. Tai kirjasto voi olla myös nykyinen internetissä toimiva sivu, jolta kirjan voi ladata omalle laitteelle samalla kun jatkaa paperikirjojen laina-aikoja ja varaa uusia elokuvia. Tai se voi edelleenkin olla sama tuttu ja turvallinen tila jokaisessa kunnassa, jossa voi viettää aikaa. Tai kirjasto voi olla kolmiulotteinen virtuaalitila, jossa voimme pistäytyä keksittyinä hahmoina.

Tekniikan kehitys ja uusien keksintöjen leviäminen luo haasteita minkä tahansa palvelun kehittämiselle. Kirjastot pyrkivät kuitenkin tarjoamaan kaikille asiakkailleen paljon elämyksiä, uusia tarinoita ja uusia innovaatioita resurssiensa rajoissa.

Näissä merkeissä käydään kirjastossa ja tehdään edelleenkin ekotekoja!

 

Kirjoitus julkaistu aiemmin Pohjolan Sanomien Helmi lehdessä 20.6.2013.

Musiikkisali avattiin asiakkaiden käyttöön

Eilen 4.6.2013 avattiin musiikkisali asiakkaiden käyttöön. Valitettavasti sähkökeskuksesta puuttuu joitakin osia, joten kattovalot eivät pala. Onneksi on vuoden valoisin aika.

Kesällä saamme saliin vielä uusia kalusteita mm. CD-levyjen esittelyyn ja kolme siirrettävää  pistettä musiikin kuuntelua varten. Salissa on nyt jo mukavia lepotuoleja odottamassa istuskelijoita. Tämä tila on rauhallinen esim. lehtien lueskeluun, jos lehtialue tuntuu liian rauhattomalta.

Lehtialueelle saimme ensimmäisen näyttelyn eli Suomi-Venäjä-seuran Anna Ahmatova Fontankan talossa.

Vielä ennen juhannusta tiistaina 18.6.2013 pidetään yhdessä Suomi-Venäjä-seuran kanssa venäläinen runoilta musiikkisalissa. Uusi esiintymiskoroke Stage pääsee silloin käyttöön muunakin kuin lukutilana.

Kirjastossa jatkuu yhä tilojen, toimintojen ja kalusteiden uudelleen sijoittelu. Toivomme saavamme kaiken kuitenkin melko valmiiksi syyskuuksi, jolloin vietämme 11.9.2013 uusitun kirjaston avajaisia.

Remontti jatkuu kirjaston henkilökuntatiloissa yläkerrassa ja tulevissa historiallisen museon tiloissa. Meteliltä emme voi siis välttyä vieläkään. Onneksi asiakkaamme ovat ottaneet nämä häiriöt rauhallisesti vastaan.