Kirjasto, kuolleiden puupalasten reservaatti

Tutkimusjohtaja Jyrki Kasvi Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskuksesta lausui otsikon sanat   kirjastopäivillä Mikkelissä. Kirjastot ovat hänen mielestään menneen maailman edustajia säilyttäessään kuolleille puupalasille painettuja tekstejä. Myös tietokirjailija Katleena Kortesuo piti kirjastoja epäekologisina laitoksina, koska sähköisillä kirjoilla voidaan koska tahansa korvata painetut teokset. Niiden säilyttäminen on turhaa.

Kaikkia maailman teoksia ei kuitenkaan ole vielä digitoitu sähköisiksi. Kirjastoilla on yhä tärkeä tehtävänsä. Suomessa toteutetttiin melkein 95 miljoonaa ekotekoa vuonna 2012, kun teoksia ei ostettu vaan ne lainattiin ja palautettiin takaisin kirjastoihin.

Onneksi luennoitsijana oli myös kasvatustieteen tohtori Anu Haapala, joka vannoi tarinoiden nimeen. Ihminen houkutellaan ja vietellään lukemaan tarinoiden avulla. Iltasatujen lukeminen on edelleen tärkeintä luksusta, mitä vanhemmat voivat lapsilleen antaa. Läheisyys sekä tekstin luomat mielikuvat kehittävät luovuutta, jota tarvitaan kaikessa oppimisessa.

 

 

 

Ovatko kirjastot siis epäekologisia kirjojen reservaatteja? Ihan siinä pisteessä emme vielä ole. Vaarana on kuitenkin liukuminen sähköisen median jakelukanavien ulkopuolelle. Nyt Suomessa mietitään kuumeisesti järkeviä malleja sähköisen kirjallisuuden ja lehtien laajamittaiseen levitykseen myös kirjastojen kautta. Mallin pitäisi olla sekä kirjailijoita, kustantajia että kuluttajia hyödyttävä. Lisäksi tekniikan tulisi olla nykyistä kehittyneempää.

Millainen on sitten tulevaisuuden kirjasto? Kirjasto voi olla marketin seinälle liimattu tapetti uutuuskirjoista, joita lainataan suoraan älypuhelimeen mm. VR:n lipuista tutun QR-koodien avulla. Tai kirjasto voi olla myös nykyinen internetissä toimiva sivu, jolta kirjan voi ladata omalle laitteelle samalla kun jatkaa paperikirjojen laina-aikoja ja varaa uusia elokuvia. Tai se voi edelleenkin olla sama tuttu ja turvallinen tila jokaisessa kunnassa, jossa voi viettää aikaa. Tai kirjasto voi olla kolmiulotteinen virtuaalitila, jossa voimme pistäytyä keksittyinä hahmoina.

Tekniikan kehitys ja uusien keksintöjen leviäminen luo haasteita minkä tahansa palvelun kehittämiselle. Kirjastot pyrkivät kuitenkin tarjoamaan kaikille asiakkailleen paljon elämyksiä, uusia tarinoita ja uusia innovaatioita resurssiensa rajoissa.

Näissä merkeissä käydään kirjastossa ja tehdään edelleenkin ekotekoja!

 

Kirjoitus julkaistu aiemmin Pohjolan Sanomien Helmi lehdessä 20.6.2013.

Musiikkisali avattiin asiakkaiden käyttöön

Eilen 4.6.2013 avattiin musiikkisali asiakkaiden käyttöön. Valitettavasti sähkökeskuksesta puuttuu joitakin osia, joten kattovalot eivät pala. Onneksi on vuoden valoisin aika.

Kesällä saamme saliin vielä uusia kalusteita mm. CD-levyjen esittelyyn ja kolme siirrettävää  pistettä musiikin kuuntelua varten. Salissa on nyt jo mukavia lepotuoleja odottamassa istuskelijoita. Tämä tila on rauhallinen esim. lehtien lueskeluun, jos lehtialue tuntuu liian rauhattomalta.

Lehtialueelle saimme ensimmäisen näyttelyn eli Suomi-Venäjä-seuran Anna Ahmatova Fontankan talossa.

Vielä ennen juhannusta tiistaina 18.6.2013 pidetään yhdessä Suomi-Venäjä-seuran kanssa venäläinen runoilta musiikkisalissa. Uusi esiintymiskoroke Stage pääsee silloin käyttöön muunakin kuin lukutilana.

Kirjastossa jatkuu yhä tilojen, toimintojen ja kalusteiden uudelleen sijoittelu. Toivomme saavamme kaiken kuitenkin melko valmiiksi syyskuuksi, jolloin vietämme 11.9.2013 uusitun kirjaston avajaisia.

Remontti jatkuu kirjaston henkilökuntatiloissa yläkerrassa ja tulevissa historiallisen museon tiloissa. Meteliltä emme voi siis välttyä vieläkään. Onneksi asiakkaamme ovat ottaneet nämä häiriöt rauhallisesti vastaan.