Hyvää joulua !

Kemin kirjastossa toteutettiin vuosien 2011  ja 2012 aikana tutkimus, jossa haastateltiin 112 ihmistä kirjaston käytöstä ja niistä esteistä, jotka voivat olla kirjastonkäytön hankaloittajia. Tulokset ovat nyt valmiina ja ne on julkaistu kirjaston kotisivuilla.

Kemin kirjaston remontti alkaa vuonna 2013 ja siihen on valmistauduttu mm tekemällä paljon poistoja kirjaston kokoelmista. Vanhentuneet, rikkinäiset ja kuluneet kirjat on poistettu ja hyllyihin on saatu tilaa kirjojen esittelylle.

Asiakkaiden toiveet kirjaston kalusteiden ja tilojen järjestelyistä tullaan ottamaan huomioon tilojen sisustuksessa. Esteettömyyteen kiinnitetään erityistä huomiota ja opasteet pyritään samaan mahdollisimman selkeiksi. Tilat pyritään järjestämään niin että ne itsessään ohjaavat asiakkaita erityyppisten palveluiden luo.

Lasten alueen lähelle tulee lehtialue, jolloin lasten kanssa kirjastossa asioivat aikuiset voivat lukea lehtiä samalla kun lapset leikkivät ja lueskelevat.

Kaunokirjallisuuden lainaus on n. 60 % kirjaston aikuisten lainoista, joten se tuodaan lähemmäs sisääntuloa ja tietokirjat siirretään kirjastosalin perälle aiempaa loogisempaan järjestykseen. Tietokirjat järjestetään kuitenkin aikaisempaa loogisemmin YKL:n mukaiseen numerojärjestykseen.

Kirjaston sisääntuloon sijoitetaan ensimmäiseksi sekä palautus- että lainausautomaatit ja näiden lähelle yhteispalvelutiski, josta asiakkaat saavat heti sisään tultuaan palvelua ja opastusta. Muulle kirjastosaliin tulee palvelupisteitä, jotka ovat entistä lähempänä aineistoja. 

Kirjastossa ei ole ollut aiemmin sopivaa esiintymistilaa. Nyt musiikkisaliin järjestetään liikuteltavilla hyllyillä ja esiintymiskorokkeella paikka pienimuotoisille tilaisuuksille.

Nuorten ja lasten alueet erotellaan selkeämmin toisistaan ja jatkossa nuorten ei ole pakko mennä omalle alueelleen lasten alueen kautta.

Kirjastojärjestelmän hakukoneita pyritään sijoittamaan lähelle aineistoja ja tietokoneille luodaan lisää yksityisyyttä. Pistorasioita sijoitellaan myös paremmin työskentelypisteisiin asiakkaiden omia koneita varten. Kirjastossa on käytössä langaton verkko, joten rauhallisia yksittäisiä työskentelypaikkoja on helppo järjestää eri puolille kirjaston tiloja.

Nykyisiä tiloja markkinoidaan myös paremmin esim. ryhmien käyttöön tinkimättä rauhallisten tilojen tarpeista.

Kun puitteet on saatu kuntoon, tullaan huomiota kiinnittämään myös varsinaisen asiakaspalvelun laatuun entistä enemmän. Henkilökunta sai paljon hyvää palautetta asiakaspalvelusta, mutta aina voi kaikkea hieman myös parantaa. Kemin kirjastossa on viime vuosina tehty paljon kirjastonhoitotöitä palvelutiskeissä. Remontin jälkeen nämä työt voidaan tehdä osittain muualla ja tärkein palvelutiski on vain asiakaspalvelua varten. Tärkeää huomio oli myös katsekontaktin ja tervehtimisen tärkeys asiakkaiden kannalta. Palvelua voidaan kysyä, kun ei tarvitse pelätä jonkin tärkeän työn keskeyttämistä.

Erityisen suuri huomio tulee kiinnittää jatkossa markkinoinnin tehostamiseen. Kirjastonkäyttäjätyyppien tunnistaminen auttaa profiloimaan palveluja erilaisiin käyttötarpeisiin. Henkilökohtaista palvelua saa edelleen sitä tarvitseva ja muidenkin kirjastonkäyttöä helpotetaan muun muassa tarjoamalla aineistoa helposti löydettäväksi. Ihmisille, joita kirjaston käyttö ei kiinnosta lukemattomuuden vuoksi, voisi tarjota jotain muuta mielekästä tekemistä kirjaston tiloissa.

Remontin jälkeen aloitetaan myös entistä tiiviimpi yhteistyö koulujen, opiskelijoiden ja erilaisten harrastusryhmien kanssa tiedonhaun ja kirjastonkäytön opetuksessa. Uusi esiintymistila antaa myös paremmat mahdollisuudet kirjavinkkauksille, lukupiireille, musiikki-illoille ja vaikka runoilloille kirjaston tiloissa.

Asiakkaat olivat todellisia kirjastonkehittäjiä ideoidessaan erilaisia tapahtumia. Näistä vinkeistä toteutetaan varmaan vuosien kuluessa useita ideoita.

Ryhmäkeskusteluissa tuli myös selville selkeästi negatiivisten kokemusten vaikutus palveluiden käyttöön. Jos automaatit eivät toimi tai aukioloaikoja muutellaan tiheään, jää asiakkaille helpommin mieleen yksi huono kokemus kuin toistuvat onnistumiset. Siksi palveluiden laatuun onkin kiinnitettävä jatkossa entistä paremmin huomiota.

Valaistuksesta keskusteltiin paljon ja sen kuntoon saattaminen tulee olemaan haastavaa tulevaisuudessa. Remontissa parannetaan valaistusta niiltä osin kirjastoa, jossa tiloja remontoidaan. Suurin osa kirjastosta on kuitenkin korkeaa avaraa tilaa ja siellä valaistuksen parantaminen on haasteellista.

Nyt on kuitenkin aika hieman levähtää joulunpyhien ajan ennen 2.1.2013 alkavaa remonttia. Silloin sisäänkäynti muuttuu pariksi viikoksi kulkemaan lehtilukusalin kautta. 14.1.2013 kirjasto suljetaan muutostöitä varten ja avaamme kirjaston osittain uudelleen helmikuun lopussa.

Remontti kestää kirjaston osalta toukokuun 2013 loppuun, joten moni asia on helmikuussakin vielä keskeneräinen. 

Toivotan kaikille oikein mukavaa joulua ja uutta vuotta 2013!

Asiakkaillekin ergonomiaa

Kirjastossamme tehtiin syksyllä 2011 laaja ryhmäkeskusteluihin perustuva tutkimus Asiakkaatkin mukaan kirjaston suunnitteluun. Raporttia viimeistellään parhaillaan ja pian se julkaistaan kirjaston kotisivuilla.

Raporttia viilaillessani olen miettinyt paljon erilaisia ergonomia-asioita. Nykyaikana on jo ihan arkipäiväistä huolehtia työntekijöiden ergonomiasta mahdollisimman hyvin. Työpisteitä voidaan muokata erilaisten työntekijöiden tarpeisiin ja monilla apuvälineillä työtä voidaan helpottaa huomattavasti. Päätelasit, ergonomiset hiiret tietokoneissa, työtuolit, jalkatuet yms  ovat jo arkipäivää ja niiden avulla on vältetty monia, pitkiäkin sairaslomia. Parantamisen varaa toki aina on ja nämä asiat otetaankin huomioon remontin suunnittelussa.

Ryhmäkeskusteluissa asiakkaamme kertoivat kuitenkin paljon sellaisia tekijöitä, jotka estävät miellyttävän kirjastonkäytön. Ylimmillä ja alimmilla kirjahyllyillä olevat kirjat ovat monille saavuttamattomissa. Meillä on kyllä nousujakkaroita, joiden avulla ylös voisi nousta, mutta esim. vanhoille ihmisille jakkaralle nousu on mahdotonta. Nuoret luulivat, että jakkarat on tarkoitettu vain henkilökunnan käyttöön. Ratkaisuksi olemme miettineet hyllyjen nostamista maan rajasta ylemmäksi ja ylimpien hyllyjen käyttämistä vain näyttelyihin.

Kirjojen selkien tuijottaminen niska vinossa ei ole miellyttävää, kun kirjoista ei näy kuin selkäteksti. Vanhemmat ihmiset toivoivat hyllyihin kahvoja, joista voisi pitää kiinni kirjoja tutkiessaan. Varsinkin näkövammaisille olisi tärkeää päästä mahdollisimman lähelle hyllyjä. Kahvojen tuskin asennetaan, mutta jotenkin asiaa pitäisi kohentaa jatkossa. Ainakin kirjoja pitäisi asetella yhä enemmän näkyviin kansipuoli asiakkaisiin päin.

Valaistuksen tulisi olla mahdollisimman hyvä. Kirkas valaistus ei kuitenkaan aina ole esim. näkövammaisille paras mahdollinen, vaan hyvä kohdevalaistus tuo parhaan tuloksen. Remontissa pyritään kyllä parantamaan valaistusta, mutta siihen jää varmaan vielä kehittämisen varaa tuleville vuosille.

Kirjasto ei ole enää hiljainen paikka aikaisempien vuosien tapaan. Meillä voidaan jo puhua ja jutella rauhassa, kunhan turhaa melua vältetään. Monissa asiakastutkimuksissa on toivottu että kirjastoissa säilyy riittävästi hiljaisia tiloja. Lisäksi nykyisin halutaan myös tiloja, joissa voi rupatella rauhassa tuttavien kanssa. Molempia tiloja pyritään varamaan kirjastoomme.

Kirjojen käsittely ennen lainaamista sai aikaan monia kommentteja keskustelijoissamme. Kirjakorit ovat raskaita ja kirjojen katseluun tarvittaisiin pöytiä tai tasoja sekä istuimia hyllyjen lähettyville. Asiakkaamme eivät myöskään tienneet, mitä katselluille kirjoille pitäisi tehdä, jos niitä ei lainaa.

Nämä ovat vain muutamia esimerkkejä niistä asioista, joita asiakkaamme toivat esiin ryhmäkeskusteluissa. Otamme asiat huomioon uutta kirjastotilaa järjestäessämme. Toivottavasti saamme myös remontin aikaan työharjoitteluun opiskelijan, joka on luvannut testata pyörätuolinsa kanssa tilojen toimivuuden sopivaksi pyörätuolilla liikkuville asiakkaille.

Suomi 1800-luvulla ja afrikkalaisten naisyrittäjien älypuhelimet

Helsingissä pidettiin 11.-17.8.2012 maailman suurin vuosittainen kirjastokonferenssi. IFLA-konferenssissa oli osanottajia yli 4 000 henkilöä 120 maasta. Osallistuin konferenssiin vapaaehtoisena työntekijänä liki kolmensadan muun suomalaisen kirjastoammattilaisen kanssa. Oli mielenkiintoista seurata loppuun asti hiotunutta organisaatiota järjestelytoimissaan. Konferenssissa oli yhteensä yli 200 tilaisuutta ja siitä huolimatta kaikki sujui todella hyvin.

Toimin salivahtina eli tarkastin osallistujapasseja ja avustin osallistujia käytännön kysymyksissä. Samalla seurasin oman salini luentoja. Mukaan mahtui asiaa kansainvälisistä tietokannoista, museoiden, arkistojen ja kirjastojen yhteisistä tutkimusaiheista, laitoskirjastoista, lasten- ja nuorten lukemisen tukemisesta aina kansainvälisiiin kirjastokuulumisiin asti.

Konferenssissa puhuttiin paljon tiedon vapaasta saatavuudesta, avoimista tietokannoista ja avoimen lähdekoodin ohjelmistoista. Nämä kaikki ovat edellytyksiä tasavertaiseen tiedonlevitykseen monissa kehitysmaissa. Köyhillä, sotien runtelemilla mailla ei ole varaa kalliisiin ohjelmistoihin tai kaupallisesti tuotettuihin tietokantoihin.Tiedontarve näissä maissa on kuiten todella suuri ja siksi vapaa tiedonsaanti on ainoa tapa ratkaista ongelmia tulevaisuudessa.

Suomessa pidettiin ajantuhlauksena turhaa lukemista vielä 1800-luvulla. Samalla yritettiin kitkeä lukutaidottomuutta opettamalla ja kansakouluja perustamalla. Afrikassa tilanne voi yhä olla samankaltainen. Lukutaidottomuutta on monissa maissa ja esim. ajan kuluttaminen kirjastossa voi leimata naisihmisen laiskaksi.

Afrikkalaisten naisyrittäjien tiedonhankintatapoja tutkittaessa radio, televisio ja suullinen tieto joltakin tutulta olivat ensisijaisia tiedonhankintatapoja. Kirjastoja ei paljon käytetty koska ne olivat yleensä kaukana ja naiset eivät joutaneet muutenkaan kuluttamaan aikaansa kirjastossa. Myös lukutaidottomuus asetti omat esteensä kirjastojen käytölle.

Kännykät ja varsinkin älypuhelimet internetteineen tulevat mullistamaan kehitysmaissa tiedonvälityksen tulevaisuudessa. Internetin avulla päästään kiinni siellä oleviin tietovarantoihin ja samalla tietysti myös kaikkeen siihen luokattomaankin tietoon, jota netti on väärällään.

Lukutaidottomuutta älypuhelimet eivät kuitenkaan poista, joten perustyötä opetuksessa on yhä tehtävä. Monissa maissa kirjastot toimivat keskuksina, joissa vahvistetaan etenkin naisten elämänhallintaa lukemisen lisäksi. Kirjastojen yhteydessä opetetaan mm. tietotekniikkaa tai ompelutaitoja, jotka voivat tuoda naisille uuden mahdollisuuden työllistyä.

Suomessa opettelemme ja opetamme medialukutaitoja ja kirjastoautot palvelevat syrjäseutujen asukkaita. Köyhissä maissa kansalais- ja työväenopistoja vastaavat kirjastojen yhteydessä toimivat tiedotuskeskukset. Kirjastoautoja paremmin vaikeissa olosuhteissa toimivat riksakuskit tai kamelit mukana kulkevine kirjalaatikoineen ja kirjastonhoitajineen. Kaikkialla ihmisillä on kuitenkin tarve saada lisää tietoa ja siinä kirjastoilla on yhä oma tärkeä osansa tiedonjakajina.

Keltaisten lappujen syyskuu

Kirjastomme kerää tällä viikolla asiakkaiden huomioita ja parannusehdotuksia palveluista keltaisilla post-it-lapuilla. Asiakkaat voivat antaa kiittävää palautetta hyvistä asioista plusmerkkisillä lapuilla ja huomautuksia kehitettävistä kohdista miinusmerkkisillä lapuilla. Laput saa liimata siihen kohtaan, jossa huomautettavaa tai kiitettävää asiaa on.

Menetelmää on käytetty jo useissa kirjastoissa palveluiden kehittämiseen. Piippolassa ja Turussa työtä on jo tehty aiemmin ja nyt se toteutetaan myös Meri-Lapin kirjastoissa  eli Keminmaassa, Kemissä, Tervolassa, Torniossa ja Simossa.

Laput kootaan talteen ja ne valokuvataan, jolloin paikka / tilanne myös jää muistiin tulevia kehitystoimenpiteitä varten. Lappuja hyödynnetään syys- lokakuussa henkilöstön palvelumuotoilukoulutuksessa. Koulutuksen aikana kirjastojen henkilökunta suunnittelee asiakkaille mahdollisimman sujuvia ja esteettömiä palveluita omiin kirjastoihinsa. Helsingissä lappuja käytettiin hieman toisin  samaisessa koulutuksessa.

Onko esimerkiksi tässä tiskissä asioiminen hankalaa ja miten tilannetta voitaisiin parantaa?

Kirjaston remontti lähenee. Tämänhetkisen tiedon mukaan lokakuussa aloitetaan teatterin lipunmyynnin rakentaminen vahtimestareiden palvelupisteen yhteyteen. Seuraavaksi entiseen lipunmyyntiin rakennetaan kahviotilat ja vuoden 2013 alussa puretaan pois nykyinen kahvio. Kaikkien rakennusvaiheiden aikana muut tilat pyritään suojaamaan mahdollisimman hyvin, joten esim. kirjaston ja taidemuseon toiminta jatkuu normaalisti. Sisäänkäynti joudutaan ehkä ohjaamaan poikkeavasti sekä taidemuseoon että kirjastoon.

Vuoden 2013 alussa nykyisen kahvion tilalle raknnetaan yhteispalvelutiski kirjastolle ja museoille. Siinä vaiheessa pääkirjasto suljetaan, koska isossa salissa käännetään kirjahyllyjä ja siirretään kirjoja paikasta toiseen. Tällä hetkellä kaunokirjallisuuden lainat ovat koko kirjaston lainoista n. 60 %, joten kaunokirjallisuus siirretään lähemmäs pääovea. Tietokirjallisuus siirretään salin takaosaan ja lehdille varataan oma alue mukavine lukupaikkoineen myös suureen saliin.

Kolmannessa vaiheessa rakennetaan historiallisen museon näyttelytilat sekä kirjaston musiikkisali nykyisen lehtilukusalin auditorion puoleiseen päähän. Musiikkisaliin tulee kaikki musiikkiaineisto sekä tilat esiintymisille ja erilaisille tapahtumille.

Vielä emme osaa kertoa, kuinka kauan kirjasto joudutaan pitämään suljettuna, mutta pyrimme toimimaan mahdollisimman nopeasti muutostöissä. Rakentajien aikatauluarvion mukaan remontti on ohi kesäkuussa 2013.

Kirjastonhoitajan onni on lainaan lähtenyt kirja

Kymmenen vuotta sitten kirjastomme kokoelmat olivat lähes 250 000 kappaletta. Nyt meillä on aineistoa jäljellä n. 185 000 kappaletta ja tänäkin vuonna on poistettu aineistoa jo melkein 20 000 kappaletta. Remontin jälkeen tilaa on vähemmän ja toisaalta aineisto pitää saada näyttävämmin ja houkuttelevammin esille. Suurin osa tämän vuoden poistoista on tehty kirjaston varastosta.

Kirjastoammattilaisten työ on tiedonhaun ja  lainauksen lisäksi myös monenlaista kokoelmien hoitamista. Kokoelma käsittää kaiken sen materiaalin, jota kirjastossa on tutkittavissa tai lainattavissa. Meidän kokoelmissamme ei ole lainattavia urheiluvälineitä tai ompelukoneita, mutta kaikkea perinteistä kirjastoaineistoa sitten sitäkin laajemmin.

Mitä meillä sitten tehdään kun kokoelmia hoidetaan päivittäin? Uusia kirjoja, lehtiä, karttoja, levyjä, nuotteja ja äänikirjoja tilataan viikottain. Asiakkaiden hankintaehdotukset otetaan huomioon tilauksissa mahdollisuuksien mukaan. Kun uutta aineistoa saadaan taloon, on vanhaa samalla poistettava.

Henkilökuntamme seuraa päivittäin kirjojen, lehtien, levyjen yms. kuntoa niitä käsitelleessään. Likaiset ja resuiset kappaleet poistetaan joko myyntiin tai suoraan paperinkeräykseen. Jos poistetaan viimeinen kappale ja esim. kirjalle olisi vielä lainaajia, niin siitä pyritään hankkimaan uusi kappale tilalle.

Kokoelmia käydään läpi päivittäin yhteisesti hyväksytyn kokoelmapolitiikkamme mukaisesti. Usein jo kirjan ulkonäkö on niin aikansa elänyt, että se ei esim. tietokirjahyllyssä houkuttele lainaajia. Kaikkia vanhoja kirjoja ei kuitenkaan poisteta. Jonkun perustaidon vanhakin opaskirja voi olla ainutlaatuinen ja tarpeellinen.

Yleisessä, pienehkössä kirjastossa ei kannata pitää hyllyssä kaikkea julkaistua kirjallisuutta, koska harvinaisemmat ja vanhemmat teokset saadaan kätevästi lainaan muista kirjastoista ja etenkin Varastokirjastosta . Suomalaiset kirjastot ovat kehittäneet viime vuosina logistiikkaansa ja tietokantojaan, joten kirjojen löytäminen ja kaukolainaus ovat vähentäneet kirjaston omien kokoelmia määrää.

Puhumme yleensä poistojen yhteydessä nollakiertoisista teoksista. Tämä tarkoittaa esim. kirjaa, jota kukaan ei ole lainannut vuosiin. Tällaisen kirjan kohdalla mietitään, onko se lainaamattomanakin tärkeä osa kokoelmaamme. Yleiset kirjastot pyrkivät säilyttämään kattavan kokoelman eri vuosikymmenten kaunokirjallisuutta ja silloin nollakiertoisellakin teoksella voi olla oma tärkeä tehtävänsä esimerkkinä menneiden vuosikymmenien kirjallisuudesta. Nuoret eivät kuitenkaan ole kiinnostuneita mummoikäisten nuoruuden ihanista kirjoista, joten siellä aineisto on yleensä tuoreempaa.

Tekijänoikeuslaki suojelee kaikkea julkaistua materiaalia, joten kirjastot eivät voi ottaa kokoelmiinsa esim. kopioita teoksista tai lehtijutuista. Meilläkin on siivottu mm. kotiseutuosastolta vanhoja lehtien kopiokansioita paperinkeräykseen. Tieto jutuista on kuitenkin säilötty Lasmarkki -kotiseututietokantaan viitetietona. Lasmarkista löytyy tieto missä lehdessä uutinen on aikoinaan julkaistu. Saman lehden voi sitten lukea mikrofilmiltä kotiseutuosastollamme.

Tekniikan kehitys asettaa myös omat rajansa kirjastoaineiston säilytykselle. Viime aikoina on poistettu paljon videoita ja C-kasetteja, koska ihmisillä ei ole enää laitteita näiden katseluun ja kuunteluun. Onneksi asiakkaat voivat yhä digitoida omia vanhoja C-kasetteja, Lp-levyjä ja videoita kirjastossa.

Kokoelmatyö on jokapäiväistä työtä, jota tehdään koko henkilökunnan voimin. Tavoitteena on mielenkiintoinen kokoelma, joka menee hyvin lainaksi asiakkaillemme. Poistetut kirjat lähetetään ensisijaisesti  joko varastokirjastoon tai muille niitä tarvitseville. Jos kirjoja ei voida hyödyntää muuten, ne laitetaan myyntiin ja jos ne eivät käy kaupaksi siirrämme ne paperinkeräykseen. Ja vanhoista videonauhoista kudotaan jotain uutta ja hyödyllistä.

Kesä mielessä ja edessä työteliäs talvi

Historiallisen museon muutto Kemin kulttuurikeskukseen alkaa konkretisoitua suunnitelmien tasolla. Nyt tehdään rakennussuunnittelua ja arvioidaan kustannuksia. Kun museolle rakennetaan tilat kirjaston lainaustoimistoon, musiikkiosastolle ja osittain lehtilukusaliin, niin omat toimintamme tulee myös suunnitella perusteellisesti uudelleen.

Pidimme eilen kirjaston henkilökunnan ja remonttisuunnittelijoiden kanssa yhteisen palaverin. Palaverissa kerrottiin kirjaston tarpeet ja toiveet. Elokuussa sitten selviää, miten asiat pystytään toteuttamaan.

Tilat kirjastossa vähenevät ja useat toiminnot vaihtavat paikkaa. Uudet palautus- ja lainausautomaatit sekä yhteispalvelutiski ovat asiakkaita vastassa ensimmäisenä nykyisen kahvion paikalla. Yhteispalvelutiskissä työskentelee sekä museoiden että kirjaston henkilökuntaa. Neuvot, ohjeet ja vaikkapa kirjojen sijainnin voi kysyä heti sisälle tultuaan tästä tiskistä. Siitä noudetaan myös varatut kirjat ja sinne maksetaan kertyneet maksut.

Entiseen lehtilukusaliin tulee musiikkisali, josta voi lainata musiikkiaineistoa ja elokuvia, kuunnella ja soittaa musiikkia, työskennellä tietokoneilla tai vaikkapa digitoida omia arkistojen aarteita C-kaseteilta tai videoilta. Lisäksi salissa tullaan jatkossa järjestämään kirjaston omia tai asiakkaiden tilaisuuksia. Esiintyjien näkyvyys paranee pienen esiintymislavan avulla.

Suuressa kirjastosalissa sijaitsevat lehtialue sekä aikuisten tietokirjojen ja kaunokirjallisuuden alueet. Hyllyjen suunnat tullaan muuttamaan ja kaunokirjallisuus tuodaan salin perältä lähelle sisääntuloa. Tietokirjat pyritään järjestämään nyt loogisemmin kuin aiemmin. Tilaa järjestetään myös lueskelulle ja kirjojen selailulle. Tietokoneita voi salissa käyttää langattoman verkon kautta.Uusi henkilökunnan työpiste tulee myös lähemmäs kirjoja, jolloin apua etsintään voi pyytää helpommin.

Lasten ja nuorten alueet erotetaan selkeämmin toisistaan ja nuorille aukaistaan oma kulkureitti tilan perälle nykyisten aikuisten dekkarihyllyjen välistä.

Paljon asioita on vielä suunniteltava, hyllymetrejä ja kirjamääriä laskettava ja ennen kaikkea poistettava aineistoa, joka ei olemattoman käytön, vanhentuneen tiedon tai huonon kunnon vuoksi kuulu enää hyllyihin. Kaikki entiset kalusteet pyritään hyödyntämään ja ehkäpä saamme jotakin uuttakin hankittua raikastamaan kirjaston tiloja.

Remontti kulttuurikeskuksessa alkaa lokakuussa ja kirjaston puolella keväällä 2013, jolloin kirjasto joudutaan sulkemaan kokonaan arviolta kolmen kuukauden ajaksi.

Sitä ennen pidämme kuitenkin kesälomamme ja jatkamme syksyllä suunnittelua.

Oikein hyvää kesää kaikille!