Suomi 1800-luvulla ja afrikkalaisten naisyrittäjien älypuhelimet

Helsingissä pidettiin 11.-17.8.2012 maailman suurin vuosittainen kirjastokonferenssi. IFLA-konferenssissa oli osanottajia yli 4 000 henkilöä 120 maasta. Osallistuin konferenssiin vapaaehtoisena työntekijänä liki kolmensadan muun suomalaisen kirjastoammattilaisen kanssa. Oli mielenkiintoista seurata loppuun asti hiotunutta organisaatiota järjestelytoimissaan. Konferenssissa oli yhteensä yli 200 tilaisuutta ja siitä huolimatta kaikki sujui todella hyvin.

Toimin salivahtina eli tarkastin osallistujapasseja ja avustin osallistujia käytännön kysymyksissä. Samalla seurasin oman salini luentoja. Mukaan mahtui asiaa kansainvälisistä tietokannoista, museoiden, arkistojen ja kirjastojen yhteisistä tutkimusaiheista, laitoskirjastoista, lasten- ja nuorten lukemisen tukemisesta aina kansainvälisiiin kirjastokuulumisiin asti.

Konferenssissa puhuttiin paljon tiedon vapaasta saatavuudesta, avoimista tietokannoista ja avoimen lähdekoodin ohjelmistoista. Nämä kaikki ovat edellytyksiä tasavertaiseen tiedonlevitykseen monissa kehitysmaissa. Köyhillä, sotien runtelemilla mailla ei ole varaa kalliisiin ohjelmistoihin tai kaupallisesti tuotettuihin tietokantoihin.Tiedontarve näissä maissa on kuiten todella suuri ja siksi vapaa tiedonsaanti on ainoa tapa ratkaista ongelmia tulevaisuudessa.

Suomessa pidettiin ajantuhlauksena turhaa lukemista vielä 1800-luvulla. Samalla yritettiin kitkeä lukutaidottomuutta opettamalla ja kansakouluja perustamalla. Afrikassa tilanne voi yhä olla samankaltainen. Lukutaidottomuutta on monissa maissa ja esim. ajan kuluttaminen kirjastossa voi leimata naisihmisen laiskaksi.

Afrikkalaisten naisyrittäjien tiedonhankintatapoja tutkittaessa radio, televisio ja suullinen tieto joltakin tutulta olivat ensisijaisia tiedonhankintatapoja. Kirjastoja ei paljon käytetty koska ne olivat yleensä kaukana ja naiset eivät joutaneet muutenkaan kuluttamaan aikaansa kirjastossa. Myös lukutaidottomuus asetti omat esteensä kirjastojen käytölle.

Kännykät ja varsinkin älypuhelimet internetteineen tulevat mullistamaan kehitysmaissa tiedonvälityksen tulevaisuudessa. Internetin avulla päästään kiinni siellä oleviin tietovarantoihin ja samalla tietysti myös kaikkeen siihen luokattomaankin tietoon, jota netti on väärällään.

Lukutaidottomuutta älypuhelimet eivät kuitenkaan poista, joten perustyötä opetuksessa on yhä tehtävä. Monissa maissa kirjastot toimivat keskuksina, joissa vahvistetaan etenkin naisten elämänhallintaa lukemisen lisäksi. Kirjastojen yhteydessä opetetaan mm. tietotekniikkaa tai ompelutaitoja, jotka voivat tuoda naisille uuden mahdollisuuden työllistyä.

Suomessa opettelemme ja opetamme medialukutaitoja ja kirjastoautot palvelevat syrjäseutujen asukkaita. Köyhissä maissa kansalais- ja työväenopistoja vastaavat kirjastojen yhteydessä toimivat tiedotuskeskukset. Kirjastoautoja paremmin vaikeissa olosuhteissa toimivat riksakuskit tai kamelit mukana kulkevine kirjalaatikoineen ja kirjastonhoitajineen. Kaikkialla ihmisillä on kuitenkin tarve saada lisää tietoa ja siinä kirjastoilla on yhä oma tärkeä osansa tiedonjakajina.

Keltaisten lappujen syyskuu

Kirjastomme kerää tällä viikolla asiakkaiden huomioita ja parannusehdotuksia palveluista keltaisilla post-it-lapuilla. Asiakkaat voivat antaa kiittävää palautetta hyvistä asioista plusmerkkisillä lapuilla ja huomautuksia kehitettävistä kohdista miinusmerkkisillä lapuilla. Laput saa liimata siihen kohtaan, jossa huomautettavaa tai kiitettävää asiaa on.

Menetelmää on käytetty jo useissa kirjastoissa palveluiden kehittämiseen. Piippolassa ja Turussa työtä on jo tehty aiemmin ja nyt se toteutetaan myös Meri-Lapin kirjastoissa  eli Keminmaassa, Kemissä, Tervolassa, Torniossa ja Simossa.

Laput kootaan talteen ja ne valokuvataan, jolloin paikka / tilanne myös jää muistiin tulevia kehitystoimenpiteitä varten. Lappuja hyödynnetään syys- lokakuussa henkilöstön palvelumuotoilukoulutuksessa. Koulutuksen aikana kirjastojen henkilökunta suunnittelee asiakkaille mahdollisimman sujuvia ja esteettömiä palveluita omiin kirjastoihinsa. Helsingissä lappuja käytettiin hieman toisin  samaisessa koulutuksessa.

Onko esimerkiksi tässä tiskissä asioiminen hankalaa ja miten tilannetta voitaisiin parantaa?

Kirjaston remontti lähenee. Tämänhetkisen tiedon mukaan lokakuussa aloitetaan teatterin lipunmyynnin rakentaminen vahtimestareiden palvelupisteen yhteyteen. Seuraavaksi entiseen lipunmyyntiin rakennetaan kahviotilat ja vuoden 2013 alussa puretaan pois nykyinen kahvio. Kaikkien rakennusvaiheiden aikana muut tilat pyritään suojaamaan mahdollisimman hyvin, joten esim. kirjaston ja taidemuseon toiminta jatkuu normaalisti. Sisäänkäynti joudutaan ehkä ohjaamaan poikkeavasti sekä taidemuseoon että kirjastoon.

Vuoden 2013 alussa nykyisen kahvion tilalle raknnetaan yhteispalvelutiski kirjastolle ja museoille. Siinä vaiheessa pääkirjasto suljetaan, koska isossa salissa käännetään kirjahyllyjä ja siirretään kirjoja paikasta toiseen. Tällä hetkellä kaunokirjallisuuden lainat ovat koko kirjaston lainoista n. 60 %, joten kaunokirjallisuus siirretään lähemmäs pääovea. Tietokirjallisuus siirretään salin takaosaan ja lehdille varataan oma alue mukavine lukupaikkoineen myös suureen saliin.

Kolmannessa vaiheessa rakennetaan historiallisen museon näyttelytilat sekä kirjaston musiikkisali nykyisen lehtilukusalin auditorion puoleiseen päähän. Musiikkisaliin tulee kaikki musiikkiaineisto sekä tilat esiintymisille ja erilaisille tapahtumille.

Vielä emme osaa kertoa, kuinka kauan kirjasto joudutaan pitämään suljettuna, mutta pyrimme toimimaan mahdollisimman nopeasti muutostöissä. Rakentajien aikatauluarvion mukaan remontti on ohi kesäkuussa 2013.