Kirjasto, kuolleiden puupalasten reservaatti

Tutkimusjohtaja Jyrki Kasvi Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskuksesta lausui otsikon sanat   kirjastopäivillä Mikkelissä. Kirjastot ovat hänen mielestään menneen maailman edustajia säilyttäessään kuolleille puupalasille painettuja tekstejä. Myös tietokirjailija Katleena Kortesuo piti kirjastoja epäekologisina laitoksina, koska sähköisillä kirjoilla voidaan koska tahansa korvata painetut teokset. Niiden säilyttäminen on turhaa.

Kaikkia maailman teoksia ei kuitenkaan ole vielä digitoitu sähköisiksi. Kirjastoilla on yhä tärkeä tehtävänsä. Suomessa toteutetttiin melkein 95 miljoonaa ekotekoa vuonna 2012, kun teoksia ei ostettu vaan ne lainattiin ja palautettiin takaisin kirjastoihin.

Onneksi luennoitsijana oli myös kasvatustieteen tohtori Anu Haapala, joka vannoi tarinoiden nimeen. Ihminen houkutellaan ja vietellään lukemaan tarinoiden avulla. Iltasatujen lukeminen on edelleen tärkeintä luksusta, mitä vanhemmat voivat lapsilleen antaa. Läheisyys sekä tekstin luomat mielikuvat kehittävät luovuutta, jota tarvitaan kaikessa oppimisessa.

 

 

 

Ovatko kirjastot siis epäekologisia kirjojen reservaatteja? Ihan siinä pisteessä emme vielä ole. Vaarana on kuitenkin liukuminen sähköisen median jakelukanavien ulkopuolelle. Nyt Suomessa mietitään kuumeisesti järkeviä malleja sähköisen kirjallisuuden ja lehtien laajamittaiseen levitykseen myös kirjastojen kautta. Mallin pitäisi olla sekä kirjailijoita, kustantajia että kuluttajia hyödyttävä. Lisäksi tekniikan tulisi olla nykyistä kehittyneempää.

Millainen on sitten tulevaisuuden kirjasto? Kirjasto voi olla marketin seinälle liimattu tapetti uutuuskirjoista, joita lainataan suoraan älypuhelimeen mm. VR:n lipuista tutun QR-koodien avulla. Tai kirjasto voi olla myös nykyinen internetissä toimiva sivu, jolta kirjan voi ladata omalle laitteelle samalla kun jatkaa paperikirjojen laina-aikoja ja varaa uusia elokuvia. Tai se voi edelleenkin olla sama tuttu ja turvallinen tila jokaisessa kunnassa, jossa voi viettää aikaa. Tai kirjasto voi olla kolmiulotteinen virtuaalitila, jossa voimme pistäytyä keksittyinä hahmoina.

Tekniikan kehitys ja uusien keksintöjen leviäminen luo haasteita minkä tahansa palvelun kehittämiselle. Kirjastot pyrkivät kuitenkin tarjoamaan kaikille asiakkailleen paljon elämyksiä, uusia tarinoita ja uusia innovaatioita resurssiensa rajoissa.

Näissä merkeissä käydään kirjastossa ja tehdään edelleenkin ekotekoja!

 

Kirjoitus julkaistu aiemmin Pohjolan Sanomien Helmi lehdessä 20.6.2013.

Musiikkisali avattiin asiakkaiden käyttöön

Eilen 4.6.2013 avattiin musiikkisali asiakkaiden käyttöön. Valitettavasti sähkökeskuksesta puuttuu joitakin osia, joten kattovalot eivät pala. Onneksi on vuoden valoisin aika.

Kesällä saamme saliin vielä uusia kalusteita mm. CD-levyjen esittelyyn ja kolme siirrettävää  pistettä musiikin kuuntelua varten. Salissa on nyt jo mukavia lepotuoleja odottamassa istuskelijoita. Tämä tila on rauhallinen esim. lehtien lueskeluun, jos lehtialue tuntuu liian rauhattomalta.

Lehtialueelle saimme ensimmäisen näyttelyn eli Suomi-Venäjä-seuran Anna Ahmatova Fontankan talossa.

Vielä ennen juhannusta tiistaina 18.6.2013 pidetään yhdessä Suomi-Venäjä-seuran kanssa venäläinen runoilta musiikkisalissa. Uusi esiintymiskoroke Stage pääsee silloin käyttöön muunakin kuin lukutilana.

Kirjastossa jatkuu yhä tilojen, toimintojen ja kalusteiden uudelleen sijoittelu. Toivomme saavamme kaiken kuitenkin melko valmiiksi syyskuuksi, jolloin vietämme 11.9.2013 uusitun kirjaston avajaisia.

Remontti jatkuu kirjaston henkilökuntatiloissa yläkerrassa ja tulevissa historiallisen museon tiloissa. Meteliltä emme voi siis välttyä vieläkään. Onneksi asiakkaamme ovat ottaneet nämä häiriöt rauhallisesti vastaan.

Remontti lähenee loppuaan

Toukokuun lopussa remontin pitäisi olla yleisöpalvelutilojen osalta valmis. Saamme vihdoinkin käyttöön varastoon pakatun musiikkiaineiston uuteen musiikkisaliin ja moni toiminto löytää vakituisen paikkansa. Paljon jää silti vielä kesän ajalle asioiden säätämistä, esineiden ja huonekalujen paikkojen sijoittelua ja uusia kalusteiden hankintaa.

Olemme saaneet paljon kiitosta uusista valoisista ja avarista tiloista. Taideteokset ovat nyt paremmin esillä hyllyrivistöjen suunnan muututtua ja uusi järjestyskin on vähitellen tullut tutuksi asiakkaille. Henkilökunnalla on jatkossa enemmän aikaa neuvoa ja opastaa kirjojen ja muun aineiston löytämisessä.

Tällä viikolla saimme uudet lainausautomaatit ja palautusautomaatin. Laitteet ovat helppokäyttöisiä ja toivomme että yhä useammat asiakkaamme siirtyvät laitteiden käyttäjiksi. Asiakkaat ovat olleet huolissaan henkilökunnan työllisyydestä,  jos ihmiset lainaavat ja palauttavat itse kaiken automaateilla. Todellisuus on kuitenkin toisenlainen. Nyt meillä pitäisi uusien järjestelyjen myötä olla vihdoin viimein kunnolla aikaa sille kirjastonhoitotyölle, johon aiemmin ei henkilökuntamäärän vähentyessä enää tahtonut riittää aikaa. Kun asiakaspalvelu tiskeissä on järkevöitetty ja työnjakoa on selkiytetty, on henkilökunnalla aikaa paneutua paremmin ihmisten neuvontaa ja opastukseen sekä uusien palvelujen kehittämiseen.

Entisen lehtilukusalin sijaan meillä on nyt kirjastosalissa lehtialue. Tästä alueesta on tullut toistaiseksi eniten palautetta hälyisyydestä. Parannuskeinoja on mietitty asiaan ja niitä toteutetaan vähitellen. Kaikilla on kuitenkin mahdollisuus ottaa lehti luettavaksi ja siirtyä sen kanssa jonnekin rauhalliseen tilaan kirjastossa. Lehtialue löytyy entistä paremmin ja kiitosta on saatu myös siitä, että luettavat ja lainattavat lehdet ovat samassa paikassa.

Uusi yhteispalvelutiski ja vielä keskeneräinen aulatila

Uusi sisäänkäynti kirjastoon

Oleskelutila aikuisten aineistojen keskivaiheilla

Salin perältä näkee aulan ja musiikkisalin läpi torille

Oleskelutilasta avautuu näkymä lasten alueelle

 

 

Palautusautomaatti ei vie paljon tilaa ja lainausautomaattien pöytiä voi säätää sopivalle korkeudelle. Automaattien taakse on tulossa taidetta lähiaikoina.

Pääkalloja ja yhteiskunnan mullistuksia

Kuuntelin työviikon päätteeksi kotimatkallani Ylen Taustapeili -ohjelmaa. Toimittaja Petri Rinne haastatteli Oulun ammattikorkeakoulusta valmistunutta nuorta miestä, joka oli perustanut liikekumppaninsa kanssa Helsinkiin 3D-tulostamiseen perustuvan yrityksen. Jarkko Lohilahti kertoi, että 3D-tulostus tulee muuttamaan vielä koko yhteiskuntaa.

3D-tulostukseen törmäsin vuosia sitten Amerikassa eräässä oppilaitoksessa, jossa sillä valmistettiin opiskelijoiden harjoitustöitä. Yrittäjä Jarkko Lohilahti oli saanut asiaan ensikosketuksensa Oulussa, kun oli ammattikorkeakoulussa päässyt tutustumaan laitteeseen. Sillä valmistettiin kopioita yliopistollisen sairaalan lapsipotilaiden pääkalloista. Näiden tulostettujen mallien avulla voitiin suunnitella etukäteen vaativia leikkauksia.

Muistelen kuulleeni jostakin, että amerikkalaiset käyttävät 3D-tulostusta jo nyt Afganistanissa. Särkyneen osan tilalle voidaan paikanpäällä valmistaa uusi kappale, eikä sitä tarvitse odottaa tai kuljettaa paikalle maapallon toiselta puolelta. Ainetta käytetään vain sen verran kuin kappaleeseen tarvitaan ja jyrsintäjätettä ei synny.

3D-tulostuksessa valetaan esine kerros kerrokselta ja raaka-aineena käytettävät muovit kovetetaan UV-valolla. Raaka-aineita on muitakin ja esim. metallit tehdään jauheesta ja suklaatakin on käytetty tulostamiseen. Laitteita käytetään nykyisin mm. prototyyppien mallinnukseen tai pienien käyttöesineiden valmistukseen. Tuomarin pillikin syntyy saumattomasti, kun vesiliukoinen täyteaine mahdollistaa helmen valamisen pillin pesään.

Laitteet ovat vielä melko kehittymättömiä eli sillä tasolla millä PC:t olivat 1970-luvulla. Tulevaisuudessa Lohilahti uskoi kuitenkin laitteiden kehittyvän ja ehkäpä me jonakin päivänä teemme itse omat kenkämme tulostamlla ne kotona jostakin palvelusta tai itse suunnitellen.

Miten tämä sitten liittyy tulevaisuuden kirjastoihin? Millainen yhteiskunta olisi, jos kotona voisi tehdä itse uusia esineitä eikä niitä kuljetettaisi paikasta toiseen ympäri maailman meriä? Ja pitäiskö meidän ostaa kirjastoihin kokeiltavaksi 3D-tulostimia? Kuluttajakäyttöön ne maksavat kuulemma n. 600 euroa ja ammattikäyttöön 1700 - 3000 euroa. Onko 3-D tulostin tulevaisuuden ompelukone? Siinäpä miettimistä yhteiskunnan muutoksia odotellessa.

ps. Kirjastomme remontissa olemme vaiheessa, jossa uutta palvelualuetta rakennetaan, kaikki hyllyt ja aineistot on jo melkein sijoiteltu uudelleen. Nyt laaditaan uusia opasteita, mietitään tarkemmin asiakkaiden palvelupolkuja  ja työntekijöiden töitä uusitussa kirjastossa.

Mihin teidät sijoitetaan remontin ajaksi?

Vakioasiakkaamme ovat olleet hyvin huolestuneita henkilökunnan kohtalosta remontin aikana. Joudummeko lomautetuiksi, sijoitetaanko meidät johonkin muuhun kaupungin yksikköön vai pidämmekö lomia noin kuusi viikkoa?

Remontti alkaa 14.1.2013 ja jo nyt kirjastossa on aloitettu siirtotöitä, joiden toivomme olevan valmiita helmikuun lopussa. Remontti jatkuu toukokuun loppuun asti, mutta toivomme saavamme osan kirjastoa avatuksi helmikuun lopulla.

Siirtotöissä lähes kaikki tavarat kirjaston alakerrassa siirretään uusiin paikkoihin, hyllyt puretaan, siirretään ja kootaan uudelleen ja totta kai sisustetaankin tämän kaiken lisäksi. Työt tehdään kirjaston omin voimin, eli emme ole jouten remontin aikana.

Tiistaina 15.1.2013 pidämme kuitenkin juhlat kirjastoautotoiminnan 40 -vuotisen historian kunniaksi Kemissä. Klo 12-15 lehtilukusalissa kahvitellaan ja muistellaan monenlaisia sattumuksia kirjastoautojen reiteiltä. Samalla asiakkaillamme on mahdollisuus kysellä remontista ja tulevista muutoksista kirjastossa.

Viikolta 5, eli 28.1.2013, alkaen kirjastoauto palvelee asiakkaitamme Sairaalakadulla kulttuurikeskuksen nurkalla maanantaisin, tiistaisin ja torstaisin klo 16 - 18 ja keskiviikkoisin klo 10-12. Tämän lisäksi kirjastoauto ajaa normaalit vuoronsa kouluilla ja vakiopysäkeillään.

Edessä on kiireisiä viikkoja, joiden aikana uudistamme tiloja ja toimintoja. Toivotamme kaikki asiakkaamme tervetulleiksi takaisin kirjastoon myöhemmin keväällä.

Hyvää joulua !

Kemin kirjastossa toteutettiin vuosien 2011  ja 2012 aikana tutkimus, jossa haastateltiin 112 ihmistä kirjaston käytöstä ja niistä esteistä, jotka voivat olla kirjastonkäytön hankaloittajia. Tulokset ovat nyt valmiina ja ne on julkaistu kirjaston kotisivuilla.

Kemin kirjaston remontti alkaa vuonna 2013 ja siihen on valmistauduttu mm tekemällä paljon poistoja kirjaston kokoelmista. Vanhentuneet, rikkinäiset ja kuluneet kirjat on poistettu ja hyllyihin on saatu tilaa kirjojen esittelylle.

Asiakkaiden toiveet kirjaston kalusteiden ja tilojen järjestelyistä tullaan ottamaan huomioon tilojen sisustuksessa. Esteettömyyteen kiinnitetään erityistä huomiota ja opasteet pyritään samaan mahdollisimman selkeiksi. Tilat pyritään järjestämään niin että ne itsessään ohjaavat asiakkaita erityyppisten palveluiden luo.

Lasten alueen lähelle tulee lehtialue, jolloin lasten kanssa kirjastossa asioivat aikuiset voivat lukea lehtiä samalla kun lapset leikkivät ja lueskelevat.

Kaunokirjallisuuden lainaus on n. 60 % kirjaston aikuisten lainoista, joten se tuodaan lähemmäs sisääntuloa ja tietokirjat siirretään kirjastosalin perälle aiempaa loogisempaan järjestykseen. Tietokirjat järjestetään kuitenkin aikaisempaa loogisemmin YKL:n mukaiseen numerojärjestykseen.

Kirjaston sisääntuloon sijoitetaan ensimmäiseksi sekä palautus- että lainausautomaatit ja näiden lähelle yhteispalvelutiski, josta asiakkaat saavat heti sisään tultuaan palvelua ja opastusta. Muulle kirjastosaliin tulee palvelupisteitä, jotka ovat entistä lähempänä aineistoja. 

Kirjastossa ei ole ollut aiemmin sopivaa esiintymistilaa. Nyt musiikkisaliin järjestetään liikuteltavilla hyllyillä ja esiintymiskorokkeella paikka pienimuotoisille tilaisuuksille.

Nuorten ja lasten alueet erotellaan selkeämmin toisistaan ja jatkossa nuorten ei ole pakko mennä omalle alueelleen lasten alueen kautta.

Kirjastojärjestelmän hakukoneita pyritään sijoittamaan lähelle aineistoja ja tietokoneille luodaan lisää yksityisyyttä. Pistorasioita sijoitellaan myös paremmin työskentelypisteisiin asiakkaiden omia koneita varten. Kirjastossa on käytössä langaton verkko, joten rauhallisia yksittäisiä työskentelypaikkoja on helppo järjestää eri puolille kirjaston tiloja.

Nykyisiä tiloja markkinoidaan myös paremmin esim. ryhmien käyttöön tinkimättä rauhallisten tilojen tarpeista.

Kun puitteet on saatu kuntoon, tullaan huomiota kiinnittämään myös varsinaisen asiakaspalvelun laatuun entistä enemmän. Henkilökunta sai paljon hyvää palautetta asiakaspalvelusta, mutta aina voi kaikkea hieman myös parantaa. Kemin kirjastossa on viime vuosina tehty paljon kirjastonhoitotöitä palvelutiskeissä. Remontin jälkeen nämä työt voidaan tehdä osittain muualla ja tärkein palvelutiski on vain asiakaspalvelua varten. Tärkeää huomio oli myös katsekontaktin ja tervehtimisen tärkeys asiakkaiden kannalta. Palvelua voidaan kysyä, kun ei tarvitse pelätä jonkin tärkeän työn keskeyttämistä.

Erityisen suuri huomio tulee kiinnittää jatkossa markkinoinnin tehostamiseen. Kirjastonkäyttäjätyyppien tunnistaminen auttaa profiloimaan palveluja erilaisiin käyttötarpeisiin. Henkilökohtaista palvelua saa edelleen sitä tarvitseva ja muidenkin kirjastonkäyttöä helpotetaan muun muassa tarjoamalla aineistoa helposti löydettäväksi. Ihmisille, joita kirjaston käyttö ei kiinnosta lukemattomuuden vuoksi, voisi tarjota jotain muuta mielekästä tekemistä kirjaston tiloissa.

Remontin jälkeen aloitetaan myös entistä tiiviimpi yhteistyö koulujen, opiskelijoiden ja erilaisten harrastusryhmien kanssa tiedonhaun ja kirjastonkäytön opetuksessa. Uusi esiintymistila antaa myös paremmat mahdollisuudet kirjavinkkauksille, lukupiireille, musiikki-illoille ja vaikka runoilloille kirjaston tiloissa.

Asiakkaat olivat todellisia kirjastonkehittäjiä ideoidessaan erilaisia tapahtumia. Näistä vinkeistä toteutetaan varmaan vuosien kuluessa useita ideoita.

Ryhmäkeskusteluissa tuli myös selville selkeästi negatiivisten kokemusten vaikutus palveluiden käyttöön. Jos automaatit eivät toimi tai aukioloaikoja muutellaan tiheään, jää asiakkaille helpommin mieleen yksi huono kokemus kuin toistuvat onnistumiset. Siksi palveluiden laatuun onkin kiinnitettävä jatkossa entistä paremmin huomiota.

Valaistuksesta keskusteltiin paljon ja sen kuntoon saattaminen tulee olemaan haastavaa tulevaisuudessa. Remontissa parannetaan valaistusta niiltä osin kirjastoa, jossa tiloja remontoidaan. Suurin osa kirjastosta on kuitenkin korkeaa avaraa tilaa ja siellä valaistuksen parantaminen on haasteellista.

Nyt on kuitenkin aika hieman levähtää joulunpyhien ajan ennen 2.1.2013 alkavaa remonttia. Silloin sisäänkäynti muuttuu pariksi viikoksi kulkemaan lehtilukusalin kautta. 14.1.2013 kirjasto suljetaan muutostöitä varten ja avaamme kirjaston osittain uudelleen helmikuun lopussa.

Remontti kestää kirjaston osalta toukokuun 2013 loppuun, joten moni asia on helmikuussakin vielä keskeneräinen. 

Toivotan kaikille oikein mukavaa joulua ja uutta vuotta 2013!

Asiakkaillekin ergonomiaa

Kirjastossamme tehtiin syksyllä 2011 laaja ryhmäkeskusteluihin perustuva tutkimus Asiakkaatkin mukaan kirjaston suunnitteluun. Raporttia viimeistellään parhaillaan ja pian se julkaistaan kirjaston kotisivuilla.

Raporttia viilaillessani olen miettinyt paljon erilaisia ergonomia-asioita. Nykyaikana on jo ihan arkipäiväistä huolehtia työntekijöiden ergonomiasta mahdollisimman hyvin. Työpisteitä voidaan muokata erilaisten työntekijöiden tarpeisiin ja monilla apuvälineillä työtä voidaan helpottaa huomattavasti. Päätelasit, ergonomiset hiiret tietokoneissa, työtuolit, jalkatuet yms  ovat jo arkipäivää ja niiden avulla on vältetty monia, pitkiäkin sairaslomia. Parantamisen varaa toki aina on ja nämä asiat otetaankin huomioon remontin suunnittelussa.

Ryhmäkeskusteluissa asiakkaamme kertoivat kuitenkin paljon sellaisia tekijöitä, jotka estävät miellyttävän kirjastonkäytön. Ylimmillä ja alimmilla kirjahyllyillä olevat kirjat ovat monille saavuttamattomissa. Meillä on kyllä nousujakkaroita, joiden avulla ylös voisi nousta, mutta esim. vanhoille ihmisille jakkaralle nousu on mahdotonta. Nuoret luulivat, että jakkarat on tarkoitettu vain henkilökunnan käyttöön. Ratkaisuksi olemme miettineet hyllyjen nostamista maan rajasta ylemmäksi ja ylimpien hyllyjen käyttämistä vain näyttelyihin.

Kirjojen selkien tuijottaminen niska vinossa ei ole miellyttävää, kun kirjoista ei näy kuin selkäteksti. Vanhemmat ihmiset toivoivat hyllyihin kahvoja, joista voisi pitää kiinni kirjoja tutkiessaan. Varsinkin näkövammaisille olisi tärkeää päästä mahdollisimman lähelle hyllyjä. Kahvojen tuskin asennetaan, mutta jotenkin asiaa pitäisi kohentaa jatkossa. Ainakin kirjoja pitäisi asetella yhä enemmän näkyviin kansipuoli asiakkaisiin päin.

Valaistuksen tulisi olla mahdollisimman hyvä. Kirkas valaistus ei kuitenkaan aina ole esim. näkövammaisille paras mahdollinen, vaan hyvä kohdevalaistus tuo parhaan tuloksen. Remontissa pyritään kyllä parantamaan valaistusta, mutta siihen jää varmaan vielä kehittämisen varaa tuleville vuosille.

Kirjasto ei ole enää hiljainen paikka aikaisempien vuosien tapaan. Meillä voidaan jo puhua ja jutella rauhassa, kunhan turhaa melua vältetään. Monissa asiakastutkimuksissa on toivottu että kirjastoissa säilyy riittävästi hiljaisia tiloja. Lisäksi nykyisin halutaan myös tiloja, joissa voi rupatella rauhassa tuttavien kanssa. Molempia tiloja pyritään varamaan kirjastoomme.

Kirjojen käsittely ennen lainaamista sai aikaan monia kommentteja keskustelijoissamme. Kirjakorit ovat raskaita ja kirjojen katseluun tarvittaisiin pöytiä tai tasoja sekä istuimia hyllyjen lähettyville. Asiakkaamme eivät myöskään tienneet, mitä katselluille kirjoille pitäisi tehdä, jos niitä ei lainaa.

Nämä ovat vain muutamia esimerkkejä niistä asioista, joita asiakkaamme toivat esiin ryhmäkeskusteluissa. Otamme asiat huomioon uutta kirjastotilaa järjestäessämme. Toivottavasti saamme myös remontin aikaan työharjoitteluun opiskelijan, joka on luvannut testata pyörätuolinsa kanssa tilojen toimivuuden sopivaksi pyörätuolilla liikkuville asiakkaille.